Kansalaisaloite propagandan levittämiseksi

Luontojärjestöt ovat jättäneet kansalaisaloitteen avohakkuiden kieltämiseksi valtion mailla. Lakialoite pitää kuitenkin sisällään tutkimustiedon vastaisia, sekä ristiriitaisia esityksiä, jotka ovat lähinnä luontojärjestöjen mielipiteitä, vaikka ne esitetään faktana. Kansalaisaloite -palvelun tarkoitus ei ole järjestöjen propagandan levittäminen. Valitettavasti nyt se valjastettiin juuri sellaiseksi demokraattisen päätöksenteon irvikuvaksi, jonka vuoksi koko kansalaisaloitteen olemassaolo on uhattuna muutoinkin.

Listasin muutaman epäkohdan aloitteesta:

  1. Aloitteessa vaaditaan jatkuvan kasvatuksen menetelmiä käytettäväksi kaikkialla, vaikka metsätutkimus osoittaa, ettei se ole soveltuva kaikille alueille. Vaatimus avohakkuuttomuudesta on aloitteen tekijöiden julkisuudessa esittämien perusteluiden ja aloitteen pääasiallisen sisällön kuvailun perusteella itse asiassa vaatimus jatkuvan kasvatuksen käytöstä, vaikka se on kirjattu avohakkuuttomuutena. Peitteellinen metsänkasvatus on yleiskäsite, jota ei ole tarkasti määritelty ja joka elää koko ajan.
  2. Aloitteessa esitetään Metsähallitukselle kestävän kehityksen taloudellisten, sosiaalisten ja ekologisten kriteerien noudattamista ja tuloksellista toimintaa. Avohakkuu on taloudellisesti ylivoimaisesti kannattavin uudistamismenetelmä suurimmalla osalla valtion metsätalousalueita. Sosiaalisessa näkökulmassa yksi merkittävimmistä tekijöistä on työpaikkojen säilyttäminen erityisesti haja-asutusalueilla, joilla valtaosa valtion metsätalousalueista sijaitsee. Vaatimus uhkaa näiden alueiden sosiaalista pääomaa ja elinvoimaisuutta, joka on muutenkin haasteellista. Lisäksi tuloksellinen toiminta vaarantuu lakialoitteessa esitetyillä menetelmämuutoksilla. Aloite ja sen sisältö ovat siis ristiriidassa keskenään.
  3. Aloitteessa korjaavaksi menetelmäksi aloitteessa esitettyjen vaatimusten vastaisesta toiminnasta esitetään vaatimusta vallinneen olotilan palauttamisesta. Mikäli avohakkuu on tehty, sen korvaava toimenpide olisi siis metsän uudistaminen, kuten nykyisinkin. Varttunutta metsää ei ole mahdollista tilalle siirtää kohtuullisin kustannuksin.
  4. Yleiset yhteiskunnalliset velvoitteet Metsähallitukselle on jo määritelty laaja-alaisessa yhteistyössä niiden tahojen kanssa, joita Metsähallituksen toiminta koskettaa. Lakialoite on loukkaava demokraattisesta valmistelua kohtaan, koska juuri tehdyssä Metsähallituslaki -uudistuksessa osallistettiin laajasti sidosryhmiä ja lain uudelleen avaaminen joiltakin kohdin vaatisi käytännössä koko lain uudelleen valmistelua.
  5. Ilmaston kannalta esitys on vahingollinen, vaikka sitä käytetään perusteluissa. Luonnonvarakeskuksen tutkimuspohjainen vallitseva käsitys on, että metsien käyttöä lisäämällä voidaan parantaa metsien hiilensidontakykyä. Lisäksi kohdekohtaisen tarkastelun laajentaminen puuraaka-aineen elinkaarta koskemaan ja ottamalla huomioon substituutiovaikutus, metsien pitäminen mahdollisimman tehokkaassa kasvussa on ilmaston kannalta paras vaihtoehto. Aloite taas tarkoittaisi metsien hiilensidontakyvyn alenemista laaja-alaisesti ja pitkäaikaisesti. Tältä osin aloite ja sen perustelut poikkeavat toisistaan yleisen käsityksen mukaan.
  6. Aloitetta perustellaan myös virkistyskäytön lisäämisellä. Tutkitun tiedon perusteella sekä suomalaiset, että ulkomaalaiset viihtyvät parhaiten hoidetuissa metsissä. Metsätalouden ylläpitämät metsäautotiet mahdollistavat helpon pääsyn metsään virkistäytymään. Valtion maista on aktiivisen käytön piirissä 2 prosenttia vuosittain. Suurin osa käsittelyistä on harvennushakkuita, joilta kertyy metsäteollisuuden käyttöön merkittävä määrä puuta. Myös energiapuu tulee harvennuksilta. Aloitteessa ei osoiteta, miten virkistyskäyttö lisääntyisi, koska nykyisinkin valtion mailla on monipuoliset mahdollisuudet virkistäytymiseen.
  7. Jatkuvapeitteinen kasvatus johtaisi monella alueella metsien kuusettumiseen. Kuusettuminen johtaa juurikäävän yleistymiseen ja myrskytuhoalttiuteen. Ilmastonmuutoksen ennustetaan aiheuttavan lisääntyviä myrskyjä ja aloitteen perustelut näiltä osin ovat virheellisiä. Aloitteessa esitetyt olettamukset vaikutuksista eivät ole tutkimusperusteisia.
  8. Avohakkuiden positiiviset vaikutukset lajistolle, mustikalle ja linnustolle on jätetty pois ja poimittu vain mahdollisia negatiivisia vaikutuksia. Lisää aiheesta Suomen Metsäyhdistyksen artikkelista.
  9. Lakialoite on sisällöltään huomattavilta osin virheellistä ja tieteellisten tutkimustulosten vastainen. Tekstiosiossa on selvästi havaittavissa viitteitä siitä, että lakialoitteen tekijöiden mielipide esitetään tieteellisesti todennettuna faktana ja erehdyttää siten aloitteen lukijaa.
  10. Aloite ei ole metsäntutkimukselliseen perustuva ja esitetyt vaikutukset ovat lähinnä hypoteettisiä toivomuksia, jotka on esitetty tulevina muutoksina.
  11. Aloitteessa on esitetty, että siirtyminen erirakenteisen metsän kasvatukseen voi aiheuttaa tilapäisiä taloudellisia menetyksiä. Todellisuudessa vaikutukset olisivat merkittäviä ja tilapäisyys kestäisi vähimmilläänkin kymmeniä vuosia. Valtiontaloudesta katoaisi kymmeniä miljoonia euroja tuloja joka vuosi, joka olisi poissa vanhuksilta, lapsilta, vähävaraisilta, koulutuksesta, terveydenhuollosta jne. Aloitteen mukaiset muutokset voivat aiheuttaa myös pysyviä taloudellisia menetyksiä sekä Metsähallitukselle, yhteiskunnalle, että metsäteollisuudelle.
  12. Aloitteessa esitetään, että jatkuva kasvatus on heti kannattavampaa merkittävässä osassa metsiä. Väitettä ei ole pystytty tieteellisesti todentamaan vuosikymmenten tutkimuksista huolimatta. ”Merkittävä osa” on myös epämääräinen määre, sillä jollekin merkittävä osa tarkoittaa suurinta osaa ja toisille voi pienelläkin osalla olla merkittävä vaikutus. Esimerkiksi Sakatin kaivoshanke, jossa malmio sijaitsee lähes Natura-alueen rajalla 300 metrin syvyydessä ja jopa sivustapäin kaivettavan tunnelin katsotaan aiheuttavan merkittäviä muutoksia Natura-alueeseen. Lauserakenteella annetaan selvästi harhaanjohtavaa kuvaa merkittävyydestä, joka saattaa tarkoittaa sitä, että osa allekirjoittajista allekirjoittaa aloitteen luullen merkityksen olevan suuremman kuin se onkaan.
  13. Taloudellisten vaikutusten vertaaminen yleisten yhteiskunnallisten velvoitteiden kustannuksiin ei ole vertailukelpoista. Metsätalouden taloudellinen kannattavuus mitataan euromääräisesti saatuina myyntituloina, eikä laskennallisesti hakkaamatta jätetyn saamatta jääneeseen tulona. Aloitteen taloudellisten vaikutusten arviointi koskee pääasiassa muita arvoja, kuin taloudellisia arvoja ja on siten harhaanjohtava.
  14. ympäristövaikutusten arviointi on tehty puutteellisesti, eikä siinä ole otettu huomioon vaikutuksia lajistolle kattavasti. Avohakkuuala ja sen jälkeinen taimikkovaihe tarjoaa erinomaiset elinolosuhteet sadoille lajeille, joista osa on uhanalaisia. Avohakkuu ja maanmuokkaus muuttavat ympäristöä pienialaisesti, mutta isommassa mittakaavassa niiden merkitys pienenee olemassa olevan lajiston suhteen. Arvioinnissa ei huomioida avohakkuun myönteisiä vaikutuksia lajistolle.
  15. Uhanalaisten lajien osalta suurin osa lajeista elää alueilla, joilla metsätaloutta ei harjoiteta. Ehdoton enemmistö lajeista on lehtolajeja, eikä Metsähallitus tee avohakkuita lehdoissa. Mainituista lajeista jopa 300 on uhanalaisia sulkeutuvien metsien vuoksi. Avohakkuuttomuus ei vaikuta myönteisesti niihin lajeihin. Lisäksi on selvinnyt, ettei metsätalouden todellisia vaikutuksia ole arvioita uhanalaisarvioinnissa, eikä tutkimustietoa näiltä osin voi soveltaa tässä aloitteessa. Kyseessä on tältäkin osin harhaanjohtavan tiedon antaminen lakialoitteessa.
  16. Lintujen osalta on mainittava, että lintujen yhtäkkiseen vähenemiseen ja metsätalouteen ole voitu osoittaa selviä yhteyksiä. Kuitenkin esimerkiksi Bird Life Suomen asiantuntija arvioi Metsähallituksen metsänhoidon suosivan lintuja yksityistä metsätaloutta paremmin. Tässäkin osiossa Metsähallituksen metsätalouden vaikutuksista annetaan harhaanjohtavaa tietoa.
  17. Vaikutuksia poronhoidolle on aloitteessa liioiteltu. Metsähallituksella on toimivat käytännöt, joiden mukaan se toimii poronhoitoalueella yhteistyössä paliskuntien kanssa. Poromiehet myös työllistyvät hiljaisena aikana Metsähallituksen metsuritöissä, joita nykyään ovat pääasiassa taimikoiden raivaukset, jotka ovat seurausta avohakkuista.
  18. Aloitteen vaikutusten arvioinnissa käsitellään pitkästi kaikkea Suomen luontoon liittyvää yksipuolisesti ja tarkoitushakuisesti. Koko aloitteen voidaan tulkita olevan luontojärjestöjen propagandaa tiivistävä manifesti, eikä lakialoite.

Näillä perusteilla olen lähettänyt oikeusministeriöön sähköpostia, jossa vaadin aloitteen pikaista poistamista Kansalaisaloite.fi -palvelusta.

PissaaVJ

Media edelleen ympäristöjärjestöjen otteessa?

Valtakunnan suuret mediat toitottavat vastuullisen journalismin puolesta. Mutta kun kyseessä on ympäristöjärjestöjen propaganda, ei vastuujournalismista ole tietoakaan. Tämä on loistava esimerkki siitä, miten muun muassa YLE:n ja Helsingin Sanomien toimitukset konttaavat ympäristöjärjestöjen edessä kumartaen kuin kuninkailleen.

YLE oli kutsunut kaksi pahimmasta päästä olevaa aktivistia kertomaan, kuinka Suomessa pitäisi metsätaloutta harjoittaa. Ei siis vahingossakaan ketään metsäalan asiantuntijaa, joka olisi voinut heti puuttua räikeään valehteluun ja totuuden muutteluun. Siinä sitten kirkkain silmin kerrotaan kansalle, kuinka hieno aloite on tehty toimittajan vähän myötäillessä. Minusta tuollainen ei ole vastuullista journalismia, vaan vahingollista toimintaa kaikelle suomalaisuudelle.

Minulla on uutinen medialle! Luontojärjestöt ovat yhden asian järjestöjä, joille ei totuus ole vuosikymmeniin ollut kovin painava asia. Niiden tehtävä on synnyttää kiistoja, jotta ihmiset antaisivat heille rahaa!

Kansalaisaloitteen sisältö ei ole merkitsevä

Pyyntööni aloitteen poistamisesta sain kielteisen vastauksen. Oikeusministeriö ei tarkista sisältöä, vaan vastuussa siitä on aloitteen tekijä. Kansalaisaloite.fi:n ylläpito tarkistaa vain, onko aloite sääntöjen mukainen, eikä siellä ole rehellisyysvaatimusta. Aloite on ilmaisunvapauden piirissä, joten tällainenkin satuilu on mahdollista julkisuustemppuna. Voimmekin varmasti odottaa näitä tarinoita kansalaisaloitteen muodossa lisää tulevaisuudessa. Eduskunta voi sitten ampua niitä alas, jolloin luontojärjestöt saavat taas uuden syyn nostaa meteliä. Sinänsä suorastaan nerokas markkinointikikka, vaikkakin pitää kansalaisten osallistumista lainvalmisteluun pilkkanaan.

Muokattu 18.5. klo 14.50 (Lisätty oikeusministeriön vastauksen kappale, avohakkuiden positiiviset vaikutukset ja numeerisia arvioita vuosittaisista tulonvähennyksistä valtion budjettiin)

Mainokset

Tietoa kirjoittajasta

homotiaisenlaulu

Metsäasiantuntija, kansalaisaktiivi, yhteiskunnan kehittäjä, vääryyksien paljastaja, luonnon ystävä, monimuotoisuuden tukija, ilmastoaktivisti, isä ja ystävien tukija. Sisimmältään aika tavallinen suomalainen mies, joka toivoo rehellisempää yhteiskuntaa. Vapaa-aika menee enimmäkseen luonnon ihmeisiin paikanpäällä tutustuen.

3 vastausta artikkeliin “Kansalaisaloite propagandan levittämiseksi”

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s