Maailman vaikein kysymys

Julkaistu 28.4.2019

Ilmastokeskustelu käy kuumana ja sanansäilä viuhuu joka suuntaan. Kysymyksiä ja argumentteja tulee ihan kaikista mahdollisista näkökulmista ja vaatimuksia esitetään joka suuntaan. Jokainen haluaa osansa kakusta ja se näkyy! Ilmastonmuutos on ilmeisen hankala aihe vihreille ja ympäristöjärjestöille. Niin kiivaasti ne yrittävät löytää syitä käyttää ilmiötä uusiutuvan suomalaisen puun käytön vähentämiseksi. Populistinen näkemys metsistä vain hiilivarastoina on uponnut moniin tahoihin. Näkemyksen mukaan sillä on ratkaiseva vaikutus ilmaston lämpenemiseen, jos me kaadamme metsistämme vuosittain 2,9 tai 2,6 prosenttia puustosta ja tuo erotus sitten ulkomailta. Julkisuudessa esitettyjen väitteiden perusteella tämä on se kysymys, jolla ilmasto lämpenee yli tai alle 1,5 astetta. Puhutaan siis merkityksellisistä asioista.

Maailmalla kulutus kasvaa ja uusiutuvien tuotantoa tulisi kasvattaa huomattavasti nykyisestä, jotta meillä olisi edes teoreettiset mahdollisuudet päästä eroon fossiilisista amteriaaleista. Samalla luonto on kovilla ja monimuotoisuuden varmistamisen merkitys siirtymisessä puhtaampaan maailmaan tulee varmistaa. Suomalaisella metsätaloudella on vahvat näytöt ja työ on aloitettu jo viime vuosituhannella. Uhanalaisten lajienkin kohdalla talousmetsissä elävät lajit selviytyvät paremmin, kuin muualla. Monelle lajille tärkeän lahopuun määrä kasvaa nopeasti juuri talousmetsissä. Suojelualueilla onkin sitten haasteita lehtipuiden osalta. Ja suojelualueiden määräkin on viisinkertaistunut 1980 -luvulta. Metsäammattilaiset tekevät mielellään töitä monimuotoisuuden turvaamiseksi talousmetsissä ja tulokset ovat sen mukaisia.

Ilmastonmuutos tai biodiversiteettikato eivät ole helppoja asioita ratkaistavaksi, mutta kaikkein vaikeimmaksi osoittautunut kysymys on yksinkertainen. Olen esittänyt saman kysymyksen lukuisille metsien hakkuiden rajoittamista vaativille poliitikoille, ympäristöaktivisteille, tutkijoille ja yksityishenkilöille. Lisäksi kysymys on esitetty vihreälle puolueelle, Greenpeacelle, Suomen Luonnonsuojeluliitolle, WWF:lle, Luonto-Liitolle, Jyväskylän yliopistolle, Helsingin yliopistolle, Suomen Ympäristökeskukselle ja Sitralle. Pahoitteluni, jos joku unohtui listalta. Vain Suomen ympäristökeskus edellä mainituista ei ole antanut vastausta, joten kysymyksen täytyy olla maailman vaikein. Se kuuluu näin: Millä Suomessa hakkaamatta jätettävä puu ja siitä jalostetut tuotteet tulisi korvata?

Näistä faktoista ei voi unohtaa ainoatakaan, kun mietitään kestäviä ratkaisuja.

Mutta ollaan nyt kohtuullisia. Kysymystä on esitetty vasta muutaman vuoden ajan. Eihän Higgsin bosonikaan päivässä löytynyt ja siihen perustuu sentään vain hiukkasfysiikka. Tähän vastaukseen perustuu koko ihmiskunnan tulevaisuus, joten parempi miettiä tarkkaan. Ehkä saamme vastauksen ennen vuotta 2035, jolloin hiilineutraalius tulisi jo olla saavutettuna.

Lisätty 29.4.klo 8.05

Saimme Suomen Ympäristökeskuksen ryhmäpäällikön vastauksen kysymykseen. Ensimmäinen vastaus oli pelkästään energiaan perustuva, eikä siten vastannut kysymykseen. Mutta toinen ratkaisi jo koko ilmastonmuutoksen. Tosin vieläkin jäi hieman avoimeksi, missä muodossa atomit tähän tehtaaseen kuljetetaan.

Suomen Ympäristökeskus ratkaisi ilmastonmuutoksen

Muokattu 28.5.2019

Kysyin myös Kysy ilmastosta -sivustolla, mitä materiaaleja kuluttajan tulisi suosia ostopäätöksiä tehdessään. Sivuston toimintatapaan kuuluu etsiä asiantuntijat vastaamaan kysymyksiin. Heidän vastaus oli aika selvä. Puu on turvallinen valinta.

Kysyilmastosta.fi asiantuntijat suosittelevat puuta

Lisätty 3.5.2019

Greenpeacen vastaus saatiin ja järjestön kanta on, että mennään vanhoilla teknologioilla ja vähennetään kulutusta ensin uusiutuvista. Tai näin voi tulkita tästä vastauksesta, jonka järjestön asiantuntija meille antoi huolimatta kasvavasta kulutuksesta.

Greenpeacen asiantuntija Matti Liimatainen vaatii uuteen, puhtaampaan teknolgiaan perustuvan uusiutuvien tuotteiden tuotannon estämistä.

Lisätty 6.5.2019

Tommi Pohjolainen korvaisi puun hampulla. Mielenkiintoinen ajatus lisätä uusiutuvien tuotantoa. Ei poista kuitenkaan puun tarvetta, mutta vähentäisi osaltaan fossiilisten tarvetta. Myös Tuomas K toi ehdolle hampun puun korvaamiseen. Itse en tiedä vielä, kuinka paljon hampun kasvatus vaatii resursseja, mutta pidän vaihtoehtoa mielenkiintoisena. Tässä kohdassa on kyllä myös pohdittava, onko vaihtoehto puuta korvaava vai kasvavaa kuidun tarvetta täydentävä vaihtoehto? En ole kuullut hamppua jalostavista tehtaista, en tunne sen kasvatuksen anatomiaa, logistisia ratkaisuja tai muutenkaan alaa, mutta ehdottomasti kannattaa kuitenkin tutkia, minkälaiset mahdollisuudet hamppubisnes voisi tuoda uusiutuvien raaka-aineiden tuotantoon. 

Rikkaruoholla ilmastonmuutosta kitkemään? Mielenkiintoinen ajatus.

Lisätty 16.1.2020

Suomen Luonnonsuojeluliiton varapuheenjohtajan täysnimikaiman (oman ilmoituksensa mukaan eri henkilö. En tunne henkilökohtaisesti) kanta on selvä. Maailman kestävin metsätalous ei ole ratkaisu, vaan hakkuut voi aivan hyvin suorittaa ilman takeita monimuotoisuuden huomioimisesta tai uudistamisesta.

Kukaan ei kai ole metsäteollisuutta alas ajamassa, vaikka Antero näin haluaakin tulkita. Onneksi Suomessa kestävyys on huippuluokkaa.

Lisätty 31.12.2020

Yhteiskunnallisia vaikutuksia ei voi sivuuttaa

Keskustelussa metsätalouden vastustajat eivät ymmärrettävästi halua puhua rahasta muulloin, kuin pyrkiessään luomaan ”kapitalistista mielikuvaa luonnon vihollisista”. Mutta hakkuiden määrällä on myös suoria yhteiskunnallisia vaikutuksia ja raha on yksi irroittamaton osa niitä. Puhumattakaan työpaikoista, joita metsäteollisuus synnyttää. Kannattava liiketoiminta tarkoittaa jatkuvuutta, kannattamaton ajautuu konkurssiin. Tätä ei ”rahan valtaa” arvostelevat ymmärrä. Taloudellinen kannattavuus on kestävyyden yksi kriteereistä ja vättämättömyys, sillä kannattamaton yritys menee konkurssiin vääjäämättä.

Metsätalous vaikuttaa meidän kaikkien hyvinvointiin, eikä näitä vaikutuksia voi jättää sivuun.

Lisätty 6.9.2023

Aarninappuna esiintyvä Elonkapina-aktivisti Ida Korhonen tuli tunnetuksi Aalistunturin työhakemuksestaan, jossa vaadittiin erityisen arvokkaita, sotien jälkeen aurattuja ja istutettuja metsiä suojeluun. Hänelle tuli väsy, kun olisi pitänyt keskustella paremmista vaihtoehdoista. Tässä suhteessa väsy ei hellitä, mutta propagandapuolella on helpompaa. Misinformaation jakaminen ei rasita päätä ja siitä maksetaan sopivasti.

Seurantalista

Koska niin moni väistää kysymystä tai jättää siihen vastaamatta, katsoin aiheelliseksi alkaa keräämään listaa vastaamatta jättäneistä vaikuttajista (lista ei ole kattava ja se täydentyy vielä):

• Pekka Haavisto, Vihreät
• Maria Ohisalo, Vihreät
• Satu Hassi, Vihreät
• Osmo Soininvaara, vihreät
• Krista Mikkonen, Vihreät
• Emma Kari, Vihreät
• Ville Niinistö, Vihreät
• Antti Halkka, SLL, Suomen Luonto
• Sini Harkki, Tekir
• Matti Liimatainen, Greenpeace
• Mari Pantsar, Sitra
• Sampo Soimakallio, SYKE
• Jari Liski, Suomen Ilmastopaneeli
• Panu Kunttu, WWF
• Liisa Rohweder, WWF
• Paloma Hannonen, SLL
• Panu Halme, Jyväskylän yliopisto
• Janne Kotiaho, Jyväskylän Yliopisto, Ympäristöministeriö
• Li Andersson, Vasemmistoliitto
• Ilkka Kivi, koomikko
• Antti Van Wonterghem, Vihreät
• Vesa Lindell, Vihreät
• Olli Tahvonen, Helsingin yliopisto
• Markku Ollikainen, Helsingin yliopisto
• Juha Koivunen, sometrolli
• Ilona Helle, Vihreät
• Panu Kujala, SLL
• Pertti Salolainen, entinen kokoomuspoliitikko
• Timo Pukkala, Itä-Suomen yliopisto
• Markku Kanninen, Helsingin yliopisto
• Jyri Seppälä, SYKE (Vastaus saatiin 17.1. Suomen Kuvalehden artikkelissa. lisätietoja täällä)
• Jari Kouki, Itä-Suomen yliopisto
• Seppo knuutila, SYKE
• Ilkka Ratinen, Suomen Ilmastopaneeli
• Tuomo K. Kalliokoski, Helsingin yliopisto
• Antero Mäkelä, aktivisti (korvaisi hakkuilla esim. Amazonilla tai Borneossa)
• Mika Flöjt, SLL Lapin piirin toiminnanjohtaja
• Mai Suominen, WWF johtava metsäasiantuntija
• Ida Korhonen, Metsäryhmä

Organisaatioille esitettyihin kysymyksiin vastaamatta jättäneet

• Ilmastopaneeli (Vastaus saatiin 17.1. Suomen Kuvalehden artikkelissa. lisätietoja täällä)
• Vihreät
• Sitra
• SLL
• Greenpeace
• Suomen Luonto
• Suomen Ympäristökeskus
• Vasemmistoliitto
• Sosiaalidemokraatit
• Helsingin yliopisto
• Jyväskylän yliopisto
• Luontopaneeli
• WWF
• BIOS
• Elonkapina

Jos koet joutuneesi väärin perustein listalle, siltä pääsee pois asiallisella vastauksella. Epämääräisyydet eivät riitä, jos ne eivät sisällä oikeita vastauksia (kts. Soimakallion vastaus yllä), eikä kulutuksen lopettaminen ole ratkaisu.

Voit välittää minulle tietoja muista kysymyksen kiertelijöistä kommentoimalla tätä blogia. Kerro missä vastaamatta jättäminen on tapahtunut ja jos mahdollista, laita kuvankaappaus tai linkki tarkistusta varten

Lisätty 18.12.2020, muokattu 23.4.2021 (lisätty P.Sarvanmaan kommentti)

Ilmastotyö etenee. EU ja erityisesti EU komissio syytää yhä uusia aloitteita, joiden tarkoitus on ilmiselvästi vain ja ainoastaan vähentää puun käyttöä. Viimeisimpänä komission esitys kestävän kehityksen ilmastorahoituksesta, jota muun muassa europarlamentaarikko Petri Sarvanmaa kuvailee pöyristyttäväksi Suomen, eli kestävän kehityksen kannalta maailman johtavan maan näkökulmasta. Huolimatta siitä, että EU:ssa on tehty selkeät linjaukset, joiden mukaan puun käytön lisääminen on ratkaisu ja kriittinen tekijä taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Tämä kertoo EU:ssa olevan ympäristölobbyn vaikutusvallasta. Sehän kasvaa koko ajan ja on kohta koko komissiota suurempi, jos jatkaa kasvuaan. Metsät ja metsien käyttö ovat EU:n perussopimuksen mukaan kansallinen asia. Itselläni mietityttää, onko perussopimuksen mukaista tuoda uusia vaatimuksia, jotka koskettavat metsien käyttöä? Tässäpä olisi myös perustuslakivaliokunnalle aihe pohdittavaksi. Onko Suomen perustuslain mukaan edes mahdollista noudattaa vaatimuksia, jotka vaikuttavat selkeästi kansallisen päätöksenteon alla oleviin asioihin?

Huolestuttavinta on, että edelleenkään ei ole tehty minkäänlaisia vertailuja eri raaka-aineiden välillä, jotta voisimme oikeasti tietää, mihin meidän tulee paukut ohjata. Silmät kiinni ei kannattaisi tehdä ilmastopolitiikkaa, koska nyt näyttää vahvasti siltä, että riski Greenpeacen aiheuttaman Saksan hiilivoiman lisäämisen kaltaisiin virheisiin on todella merkittävä. Vihreät osoittivat käytännön tasolla, mitä tapahtuu kun alasiantuntijoita ei kuunnella. Ajamalla turpeen käytön alas he saivat puun polton lisääntymään Suomessa siinä määrin, että nyt puuhaketta tuodaan ulkomailta asti tänne poltettavaksi. Kasvuturpeen hinta uhkaa nousta samalla tasolle, joka kaataa huoltovarmuudelle elintärkeää kasvihuonekasvatusta. Jopa 90 % tuottajista aikoo lopettaa toimintansa, jos eivät saa kasvuturvetta ruoan kasvattamiseen. Kuinka kauan kuuntelemme aktivisteja, vihreitä poliitikkoja, biologeja tai poliittisia ilmastotutkijoita, joilla ei ole mitään näkemystä siitä, mikä on kestävää?

Nyt on aika kuunnella metsäasioissa metsäalan toimijoita. Heille kestävyysasiat ovat arkipäivää ja he osaavat kasvattaa metsähiilinielujamme. Todistettavasti ja kiistattomasti!

Lisätty 13.9.2021

”Sen lauluja laulat, jonka leipää syöt” -lause on tullut entistä tutummaksi sosiaalisen median kanavilla. Usein lause kohdistetaan metsätalouden ja -teollisuuden asiantuntijoihin. Kuitenkin eniten äänessä on aivan muut. Uusi toimijoita on palkattu propagandaa levittämään ja trollien määrä kasvaa. Metsien kartoituksia tekee entistä useampi palkallinen ryhmä ja nyt metsänkäyttöilmoituksia perataankin jo perinteisen Metsähallituksen lisäksi yksityismailla. Toimijat ovat usein tuttuja nimiä aktivistijärjestöistä. Rahaa uusiutuvan puun käytön (lue:hakkuiden) vastustamisessa liikkuu yhä enemmän ja trollaamisesta onkin muodostumassa entistä suurempi liiketoiminnallinen muoto. Itse en arvosta yhtään sellaista toimintaa, jossa rahan ja vallan perässä uhataan toisten ihmisten elinkeinoja valheellisilla viesteillä. Erityisen hämmentävää on tapa kuvata puupinoja ja keksiä niille jokin tarina. Julkisuudessa on nähty paljon esimerkiksi kuvia puista, joiden perusteella väitetään metsien olevan satoja vuosia vanhaa. Viesti on pääsääntöisesti väärä, sillä metsän ikä ei ole sama, kuin vanhin puu ja metsätalouden perusasioista hämärästikään perillä olevat tietävät tämän. Luontokartoittajien voisi kuvitella tietävän jotain myös metsätaloudesta, joten harhaanjohtaminen on ilmeisen tahallista ihmisten pettämistä.

Mielestäni onkin erittäin tärkeää, että luontokartoituksiin saadaan sertifioitu järjestelmä, jossa maanomistajan kanssa on sovittava etukäteen kartoituksista, mikäli on mahdollista, että tuloksia käytetään kaupallisiin tarkoituksiin. Esimerkiksi järjestön tai ryhmän viestintään. Lisäksi tällaisista kartoituksista tulee määritellä maanomistajalle maksettava korvaus. Esimerkiksi 100 €/ha ja 1000 €/puupino voisi olla kohtuullinen. Toinen uudistus on metsänkäyttöilmoitusten julkisuuteen liittyvä. Viranomaisten valvontaa varten on tärkeää, että metsänkäyttöilmoitukset tehdään ajallaan. Sen sijaan niiden luovuttaminen reaaliaikaisesti on muodostunut liiketoiminnan välineeksi tavalla, joka uhkaa metsänomistajien perustuslaillisia oikeuksia. Niiden turvaamiseksi voisikin määritellä, että metsänkäyttöilmoitus tulee julkiseksi vasta hakkuuilmoituksen jättämisestä kuukauden kuluttua. Näin varmistetaan sekä avoimuusperiaate, että metsänomistajan omaisuudensuoja.

Lisätty 24.4.2022

Petetyt ja vastikkeettomat lupaukset eivät edistä mitään. Twitterissä käytiin muun muassa keskustelu #puutaparempi -kampanjasta, jossa etsitään suomalaista puuta parempia ratkaisuja. Keskusteluun osallistui myös WWF Suomen johtava metsäasiantuntija. Hänen esityksensä kuluttajamarkkinoiden muuttamiseksi kestävämmäksi oli ”hakkuumäärät ja kulutus alas, suojelualueverkosto vahvemmaksi, säästetään puut hiilivarastoksi, puu pitkäkestoisiin & arvokkaampiin €”. Kysyin tarkentava kysymyksenä A) Miten WWF ratkaisee maailman väestön kasvun ja ostovoiman kehittymisen myötä lisääntyvät kulutuksen ongelmat? B) Miten WWF yhdistäisi suojelualueverkoston myötä lisääntyvän käyttöpaineen käytössä olevilla alueilla luonnonhoitotyöhön ja voimaperäisemmät käsittelyt? C) Miten WWF varmistaa hiilensidonnan jatkumisen ja fossiilisista luopumisen, jos metsät säästetään hiilivarastoiksi? ja Mitä WWF haluaisi tehdä pitkäaikaisten hiilivarastojen tarvittavan puun kasvatuksen yhteydessä syntyvälle pieniläpimittaiselle puulle? Vastaus alla:

WWF Suomen johtava metsäasiantuntija tunnisti näiden kysymysten oleellisuuden ja lupasi palata niihin. Hän ei ole osoittautunut sanojensa mittaiseksi vielä 24.2.2022 muistutuksista huolimatta.

Vaadi parempaa vaihtoehtoa

Näin lopuksi annan vahvan suosituksen kaikille metsäkeskustelua käyville henkilöille. Ilmastonmuutos ei pysähdy, luonto- tai metsäkato ei lopu, eikä globaalit ympäristöongelmat vähene, ellei meillä ole kanttia aloittaa keskustelua kestävimmistä vaihtoehdoista. Jopa luonnonsuojelupäätöksellä on seurauksena hakkuiden siirtyminen ja suojelemattomien alueiden intensiivisempi käyttö, kun ihmiset tarvitsevat puuta joka puolella maailmaa.

Vaatikaa metsätalouteen rajoituksia ajavilta selväsanaista, parempaa vaihtoehtoa suomalaiselle puulle. On maailman ja ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta elintärkeää, ettei kestävimpiä ratkaisuja ainakaan rajoiteta. Jokainen hehtaari pois puuntuotannosta tarkoittaa voimakkaampia käsittelyitä talousmetsissä tai hakkuiden lisääntymistä muun muassa sademetsissä. Jos ummistamme silmämme toimien vaihtoehtoisvaikutuksilta, teemme lastemme elämästä vaikeampaa.

Lisätty 20.1.2023

Suomen ympäristökeskuksen professori Jyri Seppälä tunnusti viimein, että hakkuiden vähentäminen Suomessa edellyttää hakkuiden lisäämistä toisaalla. Hän piti perusteltuna vanhojen metsien hakkuita Venäjän Karjalassa ja esitti hakkuiden lisäämistä puupelloilla (plantaaseilla), sekä Unkarissa ja Italiassa.

Täältä lisää aiheesta.

Lisätty 25.2.2023

Nyt myös professori Janne Kotiaho liittyi niihin asiantuntijoihin, jotka tunnustavat hakkuuvuodon. Kotiaho kuvailee asian Lapin Kansan artikkelissa (25.2.2023) näin. ”Metsän suojeleminen ei tarkoita, että hakkuut vähenevät. Metsäteollisuus vain ottaa puun jostain muualta.”

Olisin mielelläni lukenut myös Kotiahon suositukset siitä, missä hänen mielestään lisähakkuut tulisi tehdä. Rivien välistä pystyi toki lukemaan, että hänen esityksensä on hakata enemmän rajojemme ulkopuolella. Tämän näkemyksen perustan siihen, että hän samassa artikkelissa peräänkuulutti kiertoaikojen pidentämistä, eli kokonaisvaltaisesti hakkuiden vähentämistä.

Artikkelia päivitetty viimeksi 25.2.2023