Hyvä, paha sellu!

Metsäkeskustelussa tulee usein vastaan tilanne, jossa metsäalan toimintaa arvostellaan sellupuun kasvattamisesta. ”Bulkkisellu” on jo suoranainen solvaus! Mutta onko se sitä?

Metsänomistajat pääsääntöisesti tavoittelevat taloudellisia tuottoja metsältään. Metsänkasvatus on pitkäjänteistä työtä, jossa tulokset korjaa usein joku muu. Mutta oikeanlaisella suunnittelulla tuottoa saa kuitenkin jokainen sukupolvi. Taloudellisesti kannattavan metsänkasvatuksen ainoa päämäärä on tukkipuun kasvattaminen, koska tukkipuun myyntihinta on moninkertainen kuitu- tai energiapuuhun nähden. Eli yhdestä tukkipinosta saatavaan rahamäärään tarvitaan monta samankokoista pieniläpimittaisesta puusta kasattua pinoa.

Tukkipuuta saadaan kaikilla kasvatusmenetelmillä. Ei ole väliä, onko se jatkuvaa kasvatusta vai jaksollista kasvatusta. Jatkuvassa kasvatuksessa tukkia saadaan vähemmän kerralla, mutta jokaisella hakkuulla. Jaksollisessa kasvatuksessa tukkisaanto maksimoidaan uudistusvaiheessa ja sen jälkeen tukkia voidaankin odottaa vasta vuosikymmenten kuluttua tehtävissä harvennuksissa.

Jokaisen hakkuun yhteydessä syntyy myös pieniläpimittaista puuta, jota kutsutaan kuitupuuksi. Ihan pienimmät ovat energiapuuta. Tältä ei voida välttyä, sillä yhdestä puusta menee jopa neljään eri käyttöön osia. Kuitupuuta syntyy eniten ensiharvennuksissa ja muissa harvennuksissa. Jatkuvan kasvatuksen hakkuissa kuitupuuta syntyy, kun harvennetaan uutta kasvustoa, joka on pienempää kuin esimerkiksi yläharvennuksessa poistettava vanha puusto. Ilman pienemmän puuston harvennusta ne riukuuntuvat, eivätkä kasvaisi koskaan tukkipuiksi. Yläharvennus onkin nimensä mukaisesti harvennus, jossa jätetään kaikenkokoisia puita, mutta poistetaan isoimmat. Jaksollisen kasvatuksen alaharvennuksessa tehdään isommille puille tilaa kasvaa tukkipuiksi ja nopeuttaa ”sadonkorjuun” toteuttamista. Kasvatusmetodin valitsee maanomistaja, mutta siihen vaikuttaa moni muukin asia, kuin vain halu jatkuvaan peitteisyyteen.

Jokainen suomalainen käyttää joka päivä sellua

Sellua siis tehdään pieniläpimittaisesta puusta, jota syntyy kaikissa hakkuissa. Sellua ei sellaisenaan käytä oikeastaan kukaan. No on joitakin tuotteita, joissa sellu on sellua, mutta suurin osa menee jatkojalostettavaksi. Jos olet joskus törmännyt väitteeseen, että suomalainen metsä myydään alhaisen jalostusasteen tuotteena muualle maailmaan, on hyvä muistaa, että jo vessapaperikin on jalosteen jalostettu muoto. Suomessa tehdään pehmo-(mm. vessapaperi), toimisto- ja aikakauslehtipapereiden lisäksi hyvin monipuolista paperivalikoimaa. Näissä jalostusaste vaihtelee laadun mukaan.

Maailmalla liikkuu nettikaupan kasvaessa kartonkia, joka myös on sellun jaloste. Kun kuluttaja tilaa tuotteen, se pitää pakata. Kartonki näyttelee pääroolia pakkauksissa. Kaupan hyllyillä tuotteet on pakattu yleensä joko muoviin tai kartonkiin. Esimerkiksi maitopurkit ovat kartonkia. Muovia valmistetaan perinteisesti fossiilisesta öljystä, mutta nykyään myös kuitupuusta valmistetaan muoveja. On siis lähes mahdotonta valita, ettei tue öljy- tai metsäteollisuutta ostaessaan tuotteita. Kestävämpi vaihtoehto on tietysti puupohjainen pakkaus, jos haluaa ekologisen vaihtoehdon.

Sellusta vaatteita

Puuvillan kasvattaminen aiheuttaa ongelmia maailmalla, koska se vaatii runsaasti kastelua ja torjunta-aineita. Lisäksi puuvillapeltoja voisi käyttää myös ruoan tuottamiseen, jos puuvilla voitaisiin korvata jollakin muulla materiaalilla. Suomessa on jo 1950 -luvulta lähtien tehty tekstiilejä puusta. Liukosellusta tehtävä viskoosi onkin useimmille tuttu materiaali, vaikka harva tietää sen olevan kasvipohjainen tuote. Uusilla suomalaisilla innovaatioilla tehdään aivan uudenlaisia kangasmateriaaleja puusta. Onkin laskettu, että Suomi voisi vaatettaa koko maailman metsillään. Kuvittele, miten suuri vaikutus sillä olisi maailmanlaajuisesti, kun puuvillaa ei enää tarvittaisi.

Sellun valmistuksen yhteydessä tulee myös monia muita tärkeitä ainesosia, joita suomalainen teollisuus osaa jalostaa erittäin korkean asteen tuotteiksi. Joka päivä kehitetään uusia innovaatioita näistä sivutuotteista. Erityisesti puuaineksesta sellunkeiton yhteydessä vapautuva ligniini on osoittautunut äärimmäisen monipuoliseksi raaka-aineeksi. Terveydenhuolto käyttää yhä enemmän puupohjaisia ratkaisuja, koska puulla on luontaisesti kyky parantaa itsensä ja torjua sairauksia. Lääkkeiden sidosaineet ovat pitkälti puupohjaisia ja moneen vaivaan on löytynyt lääke puun ainesosista. Selluloosa (puun osa, ei sama kuin sellu) myös liukenee elimistöön vaarattomasti ja se antaa mahdollisuuden monipuoliseen käyttöön lääketieteessä. Aikakauslehti Duodecim kirjoitti lääkekäytöstä kattavan artikkelin. Kannattaa lukea!

Elintarviketeollisuus käyttää sellua ja sellunteon sivutuotteita. Olet varmasti tietoinen, että hampaiden reikiintymistä ehkäisevä ksylitoli on puusta lähtöisin. Mutta tiesitkö, että jäätelössä ja hammastahnassakin on puuta? Entä tiesitkö, että sellofaani on sellun jaloste? Puusta tehdään myös kelmut ja leivonnassa käytettävät paperit. VTT:n tutkija Tiia-Maria Tenhunen tutki väitöstyössään selluloosapohjaisten komponenttien ominaisuuksia ja mahdollisuuksia. Hän myös kehitti sellukuitujen kehruumenetelmän ja muokkasi selluloosajohdannaisia 3D -tulostukseen soveltuviksi. Suomi voikin olla muovin syrjäyttäjä ja tulevaisuudessa jopa lähes 30 miljardin euron metsäpohjaisten biotuotteiden osaaja.

Sellu on hyvä, kestävä ja uusiutuva

Jo sen esittäminen, että sellu olisi jotenkin arvotonta tai huonoa, osoittaa esittäjänsä tiedontason olevan vähintäänkin kyseenalainen sellun hyödyntämisestä. Mikäli kuitupuu jätettäisiin metsiin, se vain lahoaisi sinne ja joutuisimme käyttämään huonompia vaihtoehtoja. Ilmastomme ei ehkä kestäisi sitä. Ensiharvennusten tekeminen vähenisi ja saisimme ihailla yhä enemmän tiheitä riukumetsikköjä, joiden välistä ei aurinko paista. Suomessa olisi kymmeniä tuhansia työpaikkoja vähemmän ja erityisen kova isku olisi haja-asutusalueille, joissa on muutoinkin pulaa työpaikoista. Kansantaloutemme supistuisi merkittävästi ja yhteiskunnan palvelut kärsisivät.

Sellu on meille kaikille hyvä ratkaisu niin monessa mielessä. Ilolla olen seurannut, miten kiihtyvä metsien kasvu on mahdollistanut uusien tehtaiden perustamisen ja vanhojen päivittämisen, jotta suomalaiset pysyisivät maailman metsäjättinä tulevaisuudessakin. Lisääntyvä metsien käyttö näkyy koko yhteiskunnalle hyvänä ratkaisuna, joka kantaa hyvinvointivaltiotamme vielä pitkään kestävän metsienkäytön avulla!

Mainokset