Yhden asian kampanja

”Yhden asian kapea-alainen kampanjani” on alkanut väsyttämään. Voi olla että kyseessä on myös pimenevät illat ja pikkuhiljaa päälle vyöryvä kaamos tai vaihtoehtoisesti se, että ”kapea-alainen kampanjani” on niin monitahoinen ja vasta-argumenttien keksiminen väsyttää luovaa työtä tekeviä ”Topeliuksia”.

Ihan selvyyden vuoksi päätin kirjoittaa ne asiat ihan listaksi, joita ”kampanjoin”.

  1. Ilmastonmuutoksen torjuminen
  2. Kiertotalous
  3. Järkevä metsänhoito
  4. Nykymetsätalouden tilan tunnustaminen
  5. Virheellisen tiedon esiin tuominen
  6. Elinkelpoinen maailma lapsenlapsilleni (jos niitä tulee..)

On totta, että tämänhetkisessä keskustelussa nuo kaikki asiat nivoutuvat yhdeksi, joten sen puolesta väsynyt kritisoija on oikeassa. Toisaalta jos miettii, minkälaisia vasta-argumentteja keskusteluissa nähdään, en ole vertailussa mitenkään yksipuolisimmasta päästä. Käydäänpä listaa hieman tarkemmin läpi.

DCIM101MEDIA
Voimme tarjota puhtaan vaihtoehdon.

1. Ilmastonmuutoksen torjuminen

Kuten Maailman Ilmastopaneeli WMO, Euroopan komissio, FAO, Luonnonvarakeskus ja monet muut mielestäni arvovaltaiset tahot näkevät, ilmastonmuutoksen torjumiseksi pitää päästä eroon fossiilisista ja niiden korvaamisessa metsien käytöllä on tärkeä rooli. Maailman ilmastopaneelin pääsihteerin Petteri Taalaksen mukaan metsien käyttäminen ei ole hiilensidonnan kannalta ongelma, jos tilalle kasvatetaan uusi puusto. Jopa Suomalaiset ympäristöjärjestöt julistivat mielipidekirjoituksessaan (MT 17.10), ettei puuta pidä korvata millään muulla. Eikä tosiaan puuta parempaa vaihtoehtoa ole kukaan muukaan esittänyt. Tästä voisi tehdä tulkinnan, että kaikki ovat siis periaatteessa metsienkäytön kannalla. Tosin vielä näkee samoilta ihmisiltä, jotka näkevät puun hyvänä vaihtoehtona ilmaston kannalta, vaatimuksia metsien käytön rajoittamiseksi. He ampuvat itseään jalkaan..

Olen myös investoinut kymmeniä tuhansia euroja hiilineutraalin asumisen edistämiseen omia varoja, koska haluan pienentää asumisen osuutta ilmastopäästöistä. Ne ovat kuitenkin 40 % Suomen päästöistä. Kuinkahan moni arvostelijoistani on valmis samaan?

2. Kiertotalous

Mielestäni maapallon resurssien tuhlaamista tulee vähentää ja siinä on kiertotaloudella tärkeä rooli. Mitä enemmän voimme hyödyntää materiaaleja uusiokäytössä tai lisätä tuotteiden kierrättämistä, sitä vähemmän tarvitsemme neitseellistä raaka-ainetta. Kokonaan sitä ei voi välttää, sillä jopa kiertotalouteen erinomaisesti soveltuvalla puukuidulla tulee käyttöikä vastaan. Loputtomiin ei voi mitään ainetta kierrättää. Onneksi puun voi muuttaa aina lopulta energiaksi, jos ei mitään muuta enää voisikaan tehdä.

3. Järkevä metsänhoito

Avohakkuuthistoriaan -lakialoite herätti keskustelun avohakkuiden roolista suomalaisessa metsänhoidossa. Itselläni on työhistoriaa erilaisista metsäorganisaatioista, joilla on myös erilaisia tavoitteita. Innofor Oy:llä johtavana neuvojana työskennellessäni opin paljon jatkuvasta kasvatuksesta. Siksi olenkin tuonut esiin sen hyviä puolia, mutta myös sen soveltumattomuuden joka paikkaan. Olen ollut energiapuun hankinnassa ja oppinut energiapuun korjuun haasteista aika paljon. Niiden haasteiden vuoksi energiapuu onkin nykyään sivujae muun puunkorjuun yhteydessä. Metsähallituksen suunnittelijana pyrin tekemään jatkuvan kasvatuksen leimikoita silloin, kun siihen oli edellytykset olemassa. Useimmiten järkevin vaihtoehto oli kuitenkin jotain muuta. Kokemuksen lisäksi olen myös seurannut tutkimuksia ja metsänhoitoon liittyviä uusia menetelmiä aktiivisesti. Sillä perusteella, mitä olen oppinut lukemalla ja kokemuksen kautta, en voi käsittää vaatimusta avohakkuiden kieltämisestä metsänhoidollisin perustein.

Kampanjan tarkoitus lieneekin poliittinen, sillä se on ajoitettu tarkasti kevään eduskuntavaalien ja eurovaalien kanssa yhteensopivaksi. Valitettavaa on se, miten lakialoitteen tekijät ja Vihreiden edustajat suoltavat perättömiä väitteitä aloitteen viestinnässä vailla minkäänlaisia tunnontuskia.

Mielestäni Suomen metsätalous tarvitsee monipuolista käsittelyvalikoimaa, joka pitää sisällään niin jatkuvan kasvatuksen, kuin avohakkuutkin. Se on järkevää metsänhoidollisesti, ilmaston kannalta ja yllättäen myös yhteiskunnan kannalta.

Ekosysteemipalvelut
Metsiä käyttämällä voimme tarjota monipuolisesti mahdollisuuksia erilaisille ekosysteemipalveluille, jotka ovat helposti saatavilla metsäautotieverkoston ansiosta.

4. Nykymetsätalouden tilan tunnustaminen

Metsätalous on ollut aina Suomen tukijalka. Sen avulla selvittiin sotakorvauksista ja sen varaan rakentuu koko Suomen teollistuminen ja hyvinvointi. Toki se vaati silloin erittäin voimakkaita metsänhakkuita ja ympäristöasioista ei puhunut kukaan. Leipä oli kaikille tärkein. Historiaan mahtuu nykytiedon mukaan arvioituna pahoja virhearvioita, jos asiaa olisi ajateltu ympäristön kannalta. Mittavat ojitukset tehtiin hyvässä tarkoituksessa, mutta samalla pilattiin vesistöjä todella paljon. Koivuvihan aikana kaikki koivut kaadettiin maahan ”arvokkaampien” havupuiden hyväksi. Avohakkuualat olivat suuria kannattavuuden vuoksi. ja niin edelleen. Mutta se on historiaa, eikä sitä voi pyyhkiä pois.

Kun 1980 -luvulla herättiin todella ajattelemaan myös luonnon monimuotoisuutta ja ympäristönsuojelua, metsätalous oli heti valmis käärimään hihat. 1990 -luvulla tuli uusia metsien monimuotoisuutta turvaavia lakeja useita. Lisäksi metsätalous teki jo työtä kehittääkseen menetelmiään monimuotoisuuden kannalta paremmiksi. Tämä työ ei ole loppunut, eikä sen odoteta loppuvankaan. Koko metsäsektori suhtautuu metsien monimuotoisuuden lisäämiseen erittäin positiivisesti ja metsäammattilaiset arvostavat monimuotoisuusarvoja kautta linjan.

Tämä työ on myös tuottanut tulosta. Ottaen huomioon, että Suomen metsätalouskäytössä olevista metsistä käsitellään vain 2 % vuosittain, monimuotoisuustyön vaikutukset eivät voi kovin nopeasti näkyä. Eikä lajistokaan heti voi muutoksiin reagoida. Prosessi on hidas, jossa suunta on tärkein. Jo nyt on kuitenkin tutkittu, että kaikki monimuotoisuutta lisäävät indikaattorit ovat parantuneet ja ensi vuonna saadaan myös ensimmäistä kertaa uhanalaisten lajien osalta tietoa siitä, miten työ on alkanut vaikuttaa lajistoon.

Avohakkuualojen keskikoko on pienentynyt satojen hehtaarien aukoista alle kahden hehtaarin kokoluokkaan. Turha metsien raivaus on jäänyt historiaan ja sekapuusto nähdään pelkästään positiivisena. Lahopuuta lisätään säästämällä ja tuottamalla uutta tarkoituksella. Nämä vain esimerkkejä, joita nykymetsätalous toteuttaa joka päivä.

Ne tahot, jotka esittävät argumentteja kymmenien vuosien takaista metsänhoitoa kohtaan, toimivat vilpillisesti ja harhaanjohtavasti. Jos tällaisia argumentteja esittävät henkilöt vielä esiintyvät ”metsäasiantuntijoina”, rikos on huomattavasti pahempi. Heidän pitäisi tittelinsä perusteella tietää paremmin.

Vaikka valheellisten viestien levittäminen vähentäisikin järjestöjen tuloja, ei se ole oikeutettua. On moraalitonta aiheuttaa vahinkoa toisille osapuolille oman edun tavoittelun takia. Tässä tapauksessa aiheutetaan taloudellisia tappioita yrityksille, jotta järjestöt saavat enemmän rahaa. Tavoite on puhtaasti taloudellinen ja rikkoo ainakin hyvää toimintatapaa, ellei peräti lakia.

5. Virheellisen tiedon esiintuominen ja vastuumedia

Koska maallikoilla ei ole mitään mahdollisuutta erottaa faktaa fiktiosta metsäkeskusteluissa, on metsäasiantuntijoiden velvollisuus tuoda keskusteluihin realismia mielikuvien tilalle. Metsähallituksen tiedottajana olin monesti suorastaan tyrmistynyt siitä, millä tavalla toimittajat tai jopa lehtitalot tekivät ympäristöjärjestöjen propagandatyötä. Ei ollut mitenkään harvinainen tilanne, että Metsähallituksen toimintaa arvosteltiin virheellisesti suurin otsikoin ja huomautukset/korjaukset näkyivät ’oikaisuja’ -palstalla. Ei ollut myöskään ihmeellistä, että Metsähallituksen lähettäessä tiedotteen, lehtijuttuun oli jo haastateltu luontoaktivistia. Hänen näkemyksensä oli usein isommassa roolissa, kuin itse asia. Sen sijaan harvinaisempaa oli, että järjestöjen tiedotteen pohjalta toimittajat olisivat soittaneet Metsähallitukselle kysyäkseen sen näkemystä. Useimmiten tarjottiin seuraavan päivän lehteen mahdollisuutta oikaisuun.

Olin todella iloinen, kun suurten medioiden päätoimittajat antoivat vastuumedia -julkilausuman, jossa he tuomitsivat valeuutiset ja disinformaation levittämisen. Mutta edelleenkään tämä ei kosketa metsien käyttöön liittyviä juttuja kaikissa medioissa. Vai mitä olette mieltä siitä, että toimittajat tietyissä medioissa haastattelevat kerta toisensa jälkeen niitä tutkijoita, jotka ovat profiloituneet esimerkiksi avohakkuiden vastustajiksi tai nostavat jutuissa aktivistit jalustalle, vaikka viesti olisi puhtaasti mielipide ja tutkitun tiedon vastainen? Voiko maallikko huomata, että juttu on tavoitteellisesti rakennettu, kun asiantuntijoina on kuitenkin korkea-arvoisia tutkijoita? Mielestäni ei voi ja sen vuoksi haluan jakaa myös laaja-alaisempaa tietoa metsäasioista ja kehoitan heitä lähdekriittisyyteen metsäasioissa. Ja jos joku väittää kyseenalaista asiaa kiistattomana faktana, voi olla aika varma, että tuon sen toisenkin näkemyksen vaikka miljoonatta kertaa mukaan, jos tällaiseen väitteeseen törmään.

Juri_Nuortilla

6. Elinkelpoinen maailma lapsenlapsilleni (jos niitä tulee..)

Ihmiskunta tekee ennennäkemätöntä vahinkoa planeetallemme. Väestönkasvu ja kehittyvien maiden kulutuksen lisääntyminen ovat asioita, joihin me suomalaiset emme juuri voi vaikuttaa. Ne asiat vaikuttavat joka tapauksessa meihin suomalaisiin. On valheellista esittää uusiutuvien raaka-aineiden käytön lisäämisen vastustamiseksi, että pitää vähentää kulutusta. Joo, me suomalaiset kulutamme liikaa ja siihen pitäisi jokaisen pysähtyä miettimään, onko kuluttaminen tarpeellista. Mutta globaalisti kulutus tulee kasvamaan joka tapauksessa. Ja me olemme osa globaalia toimintakenttää. Suomalainen metsäsektori vie suurimman osan tuotannostaan ulkomaille, eikä siihen tule muutosta tulevaisuudessakaan. Tuotamme siis uusiutuvia tuotteita kansainvälisille markkinoille.

Jos me emme tee kaikkeamme uusiutuvien tuotteiden valmistamiseksi fossiilisia korvaamaan, olemme osa ongelmaa, emmekä ratkaisua. Me voimme uskotella itsellemme, että vähentämällä hakkuita varastoimme hiiltä enemmän metsiin ja teemme siten ilmastotyötä. Se on kuin työntäisi pään pensaaseen vaaran uhatessa. Ei kovin tehokasta tai järkevää..

Euroopan hakkuiden siirtyminen

On tutkittu, että 80 % Euroopassa hakkaamatta jätettävistä metsistä korvautuisi hakkuilla jossain muualla. Ja tuo 20 % korvautuu fossiilisilla. Kun ottaa huomioon, että maailmasta ei löydy kestävämpää metsätaloutta kuin Suomesta ja että me joka tapauksessa käytämme puuta vähemmän kuin sitä kasvaa talousmetsissämme, olisi suorastaan rikollista maailman luontoa kohtaan olla hyödyntämättä hakkuumahdollisuuksia. Metsäkato metsien hakkuiden vuoksi on todellinen ongelma suuressa osassa maailmaa. Haluammeko tukea metsäkadon kiihtymistä vai haluammeko osaltamme vähentää kysyntää niiden maiden puulle?

Olemme pieni maa, emmekä varmastikaan voi ratkaista kaikkia maailman ongelmia. Mutta voimme tehdä sen, mihin pystymme ja samanaikaisesti yrittää valistaa myös muiden maiden metsätoimijoita tekemään työnsä kestävämmin. Vain siten voimme toivoa elinkelpoisuuden säilyvän myös lapsenlapsillemme.

Pahoittelen jo etukäteen, että olen saattanut unohtaa jotain listalta. Mutta älä siitä pahoita mieltäsi. Sehän vain osoittaisi ”yhden asian yksipuolisen kampanjani” monipuolisemmaksi, kuin mitä kuvailinkaan. Pahoittelen myös sitä, etten jaksanut laittaa viitteitä. Jos kaipaat viitteitä väitteilleni, löydät ne joko aiemmista blogiteksteistäni tai twitteristä minun twiiteistäni. Kaikelle faktana esittämälleni löytyy kyllä ihan tieteellistä näyttöä.

Mainokset