Pitääkö Vihreät suomalaisia pilkkanaan ihan piruuttaan?

Haavistogate alkaa tulla päätökseensä (tai ainakin yhteen välivaiheeseen), kun perustuslakivaliokunta sai mietintönsä valmiiksi. Tulos on selkeä. Haavisto on syyllistynyt rikokseen, mutta syytekynnys ei ylity. Vihreä perustuslakivaliokunnan jäsen Outi Alanko-Kahiluoto yritti vielä vaikuttaa hallituspuolueiden edustajiin ennen päätöstä ja muuttaa Pekka Haavistoa koskevat lausunnot käytännössä vapauttavaksi kaikista epäilyistäkin. Ei onnistunut..

Päätöksen tultua julkisuuteen on nähty ennennäkemätöntä viestintää Vihreän puolueen edustajilta ja Pekka Haavistolta itseltään. Somessa jaettiin innokkaasti kuvaa, jossa Pekan kuvan päälle oli lisätty teksti ”Mitään väärää tai lainvastaista ei ole tapahtunut. Toiminta lasten hyväksi on ollut asianmukaista”.

Perustuslakivaliokunnan mietinnössä todettiin hyvin yksiselitteisesti, että lakia on rikottu. Mutta koska ministerin korotettu syytekynnys ei ylittynyt ilmeisesti sen vuoksi, että esitutkinnassa tai muissakaan vaiheissa ei ministeriön virkamiehiltä kysytty, oliko Haavistolle tehty tiettäväksi, ettei toiminta ole lainmukaista. Jarno Liskin erinomaisen analyysin täältä. Vihreät tulkitsivat asian siten, että rikosta ei ole tapahtunut ja Haaviston tekemän rikoksen sijasta kyse olisikin ollut lasten oikeuksien puolustamisesta. Ihan jokainen aivot omaava ihminen ymmärtää, että lasten oikeuksia VOI PUOLUSTAA RIKKOMATTA LAKEJA.

Rovaniemellä valtuutettu syytteessä

Rovaniemellä on meneillään tapaus, jossa on hyvin paljon samoja piirteitä Haavistogaten kanssa. Vihreiden valtuutettu Vesa Puuronen sai vahingonkorvaussyytteen töhrittyään Spraymaalilla Kemijoki Oy:n voimalaitoksen seiniä. Kemijoki Oy vaatii Puuroselta puhdistuskulujen korvaamista. Itse pitäisin suhteellisen selkeänä asiana, että Puurosen kuuluu maksaa puhdistus ja kyllä sakko vandalismista olisi ihan paikallaan. Onhan kyseessä kuitenkin aivan ilmiselvä vaalikampanjan avaus. Puuronen on saanut paljon näkyvyyttä ja käyttänee rikosilmoitusta vaalityössään aina ensi kevääseen asti.

Puurosen tapauksessa vihreät ovat asettuneet Puurosen taakse, sillä heidän mielestään kyseessä on ”kansalaistottelemattomuus” ja sen vuoksi oikea rikollinen onkin Kemijoki Oy. Ihan oikeasti hei! Kyseessä on aikuisen ihmisen tietoisesti tekemä lapsellinen rikos.

Onko Vihreiden toiminta strategista?

Vihreiden historia on täynnä vastakkainasettelua. Edustajien viestinnässä asioiden vääristely, puolitotuudet ja suoranainen valehtelu on tavallista. Useimmiten sillä saadaan huomattavan paljon näkyvyyttä mediassa. Olen aiemmin pohtinut, onko kyseessä uskonnon lailla toimiva järjestö, joka aidosti uskoo sanomaansa. Mutta viime aikoina olen yhä useammin pohtinut sitä, onko epärehellinen viestintä vain strateginen linjaus.

Täysin pöyristyttävällä viestinnällä puolue ja sen perustamisen takana olevat ympäristöjärjestöt saavat aikaiseksi kuohuntaa. Keskusteluissa vihreät näkyvät jatkuvasti, koska kaikki muut yrittävät oikoa virheellistä tietoa ja tuoda vaatimusten vaikutuksia keskusteluihin. Vaikutukset ovat hyvin harvoin sellaisia, joita viestinnässä väitetään. Syyttelemällä lähes kaikkia muita ”vahingollisesta toiminnasta” puolue menee aina jonkun ihon alle ja saa heidät reagoimaan. Ja sen seurauksena he ovat valokeilassa. Kuten nytkin, kun kirjoitan puolueen toiminnasta.

Vastakkainasettelulla puolue on saavuttanut joka kymmenennen suomalaisen tuen. Tästä voisi tulkita, että joka yhdeksäs on vihreää linjaa vastaan, mutta joka kymmenes tai joka yhdeksäs riittää puolueelle. Onhan se paljon enemmän, kuin esimerkiksi aikaisempien aikojen suurpuolueella Vasemmistoliitolla. Ihmisten ärsyttäminen ja kansan jakaminen voikin siis olla tietoinen linjaus ja strateginen valinta, jolla saavutetaan riittävän hyvä kannatus.

Olen myös pohtinut sitä, voiko puolueen jäsenet olla vaan teekkarimaisia piruuksia tekevä porukka, jonka ilona on ärsyttää ihmisiä? Naureskelevat sitten viinilasillisen ääressä, että taas viedään suomalaisia kuin pässiä narussa. Ihan piruuttaan..