20.1.2023
En ollut uskoa silmiäni, kun törmäsin Suomen Ilmastopaneelin ehdotukseen hiilinielujemme vahvistamiseksi tuontipuulla. Tarkemmin sanoen puupelloilla, eli puuplantaaseilla kasvatetulla puulla. Suomen ympäristökeskuksen professori Jyri Seppälä ilmaisee Ilmastopaneelin ymmärtäneen viimein sen, minkä metsäala on ymmärtänyt koko ajan. Hakkuiden vähentäminen Suomessa tarkoittaa lisähakkuita muualla. Ensimmäistä kertaa Ilmastopaneeli myöntää sen, että metsiin liittyvä hiilinielukeskustelu on siis pelkästään politiikkaa, joka ei varsinaisesti auta ilmastoa mitenkään. Luonnon monimuotoisuudesta puhumattakaan.
Puun tuonti ei ole uusi asia. Olemme tuoneet puuta varsinkin Ruotsista ja Venäjältä. Nyt Venäjän tuonti on loppunut ja turpeen käytön lopettaminen on lisännyt puun tarvetta energian tuotannossa. Jotenkin tuo vaje pitäisi täyttää, mutta eucalyptus Etelä-Amerikasta ei ole vastaus. Sillä voidaan paikata vähän vajetta, mutta esim. UPM:lle se on ”varasuunnitelman varasuunnitelma”. Lyhytkuituisena se ei sovellu suomalaiseen tuotevalikoimaan, joka perustuu pääasiassa pitkäkuituiseen havukuituun, jota saadaan lähinnä Suomesta, Ruotsista ja Venäjältä. Metsäyhtiöitä ei kiinnosta myöskään tuonti Keski-Euroopasta. Seppälä tekee myös hämmästyttävän esityksen lisätä tuontia Ruotsin lisäksi Unkarista ja Italiasta.
Ympäristö- ja ilmastovaikutusten ulkoistaminen sanoitettu
Haluan kiittää Suomen Ilmastopaneelia siitä, että se ensimmäistä kertaa sanoittaa ympäristö- ja ilmastovaikutusten ulkoistamisen, kun se tavoittelee hakkuiden vähentämistä Suomessa. Tähän asti kysymys on ollut sille liian vaikea vastattavaksi. Hakkuuvuodosta on puhuttu vuosia. Hakkuuvuoto tarkoittaa sitä, että yhdessä paikassa vähentyvät hakkuut korvautuvat hakkuilla toisessa paikassa. Nyt hakkuuvuoto on viimein kerrottu myös Suomen Ilmastopaneelin tavoitteeksi.
Ilmaston näkökulmasta on yhdentekevää, kasvaako hakattava puu Suomessa, Ruotsissa tai Venäjällä. Suomessa ja Ruotsissa on vuosisatainen metsien uudistamisen perinne. Kaikki avohakkuualat uudistetaan parhaalla mahdollisella tavalla uuden metsän syntymiseksi. Venäjällä tämä perinne ei ole aivan niin vahva. Metsien kasvun suhteen olosuhteet ovat hyvin samankaltaisia. Tuontipuu ei siis vaikuta maailman metsien ilmastovaikutuksiin, mutta kuten Seppälä toteaa, se ulkoistaminen vahvistaisi Suomen metsien hiilinielua. Toisin sanoen Seppälä vahvistaa hiilinieluharhan, joka ilmastopolitiikkaamme liittyy.
Seppälä myös tunnustaa Suomen Ilmastopaneelin kannattavan vanhojen, vähän hyödynnettyjen metsien hakkuita Venäjän Karjalassa
Metsien monimuotoisuuden osalta Suomen metsätalous on jo vuosikymmenten ajan kehittänyt kestävyyttään. Luonnon monimuotoisuutta parantava luonnonhoitotyö on tuottanut tulosta siinä määrin, että jopa aktivistien kartoittamista, aiemmin hakatuista kohteista jopa 40 % on kartoittajien mielestä lajistoltaan arvokas. He tosin sanoittavat tämän asian siten, että heidän kartoittajat löytävät suojelullisesti arvokkaita lajeja, mutta samasta asiasta on kyse. Talousmetsien monimuotoisuus paranee koko ajan.
Pidän merkittävänä ulostulona myös sitä, että Seppälä myös tunnustaa Suomen Ilmastopaneelin kannattavan vanhojen, vähän hyödynnettyjen metsien hakkuita Venäjän Karjalassa. Suomessa vanhat metsät jätetään pääsääntöisesti hakkuiden ulkopuolelle monimuotoisuussyistä. Itse luonnon monimuotoisuuden kannattajana en voi olla pöyristymättä välinpitämättömyydestä vanhoja metsiä kohtaan.
Politiikkaan realistisuutta
Suomen ja EU:n ilmastopolitiikka on jo pitkään siirtynyt kauemmas reaalimaailmasta ilmasto- ja ympäristöasioissa. Suomen Ilmastopaneelin ulostulo onkin tärkeä keskustelunavaus metsiin liittyvässä politiikassa. Ensimmäistä kertaa metsien käyttöä avoimesti vastustava taho myöntää hakkuuvuodon olemassaolon. Toivottavasti tästä käynnistyy laajempi keskustelu siitä, mitä ilmasto- ja ympäristövaikutuksia poliittisilla päätöksillä saadaan aikaiseksi globaalissa toimintaympäristössä.
Hömötiaisen laulu 
2 vastausta artikkeliin “Ilmastopaneeli kannustaa puupeltojen käyttöön”
Kommentointi on suljettu.