Tuoreet tiedot Suomen metsien kasvusta ja käytöstä osoittavat, että Suomen metsissä on n. 2,6 miljardia kuutiota puuta ja puun määrä metsissämme kasvoi vuonna 2023 21,3 miljoonalla kuutiolla. Puuston kasvu oli 104 miljoonaa kuutiota. Hakkuut olivat vuonna 2023 69 miljoonaa kuutiota, eli 2,66 % puustosta. Kokonaispoistuma oli 82,3 miljoonaa kuutiota, eli 3,17 % puustosta ja kokonaispuuston lisäys 0,82%.
Esitykset hakkuiden vähentämistä ovat olleet lähinnä otsikkotasolla, eikä konkreettisia lukuja ole esitetty. Mutta jos ajatellaan, että hakkuita olisi nykyisen 2,65 % sijasta vaikkapa 1,92 % (50 miljoonaa kuutiota, 2023), minun on vaikea nähdä että sillä pelastetaan ilmastoa tai pysäytetään maailman luontokato, mutta sillä varmasti menetetään kymmeniä tuhansia työpaikkoja ja merkittävä osuus Suomen metsäteollisuuden ja metsätalouden tuottamasta hyvinvointivaikutuksesta.
Mittakaavaa maailmalta
”Hakkuita on vähennettävä” on lähinnä poliittinen ja ideologinen fraasi, jota on toistettu ainakin 1600 -luvulta asti. Metsien loppumista on ennustettu aina, eikä sille näy loppua. Ei edes sen tiedon myötä, että maassamme ei ole koskaan ollut yhtä paljon puuta. Hakkuiden mitoitus tapahtuu globaalin kysynnän myötä. Mitä enemmän uusiutuvaa puuta käytetään kuluttajien tarpeiden täyttämiseen, sitä enemmän puuta kaatuu maailman metsistä. Maailman hakkuut olivat vuona 2021 noin 4 milljardia kuutiota, eli Suomen osuus tästä on silloin 1,7 %.
Kaiken takana on kulutus. Maailman kulutus kasvoi viime vuonna 28% ja kiertotalouden osuus pieneni 23%. Liian usein hakkuiden vähentämistä vaativat esittävät, että kulutusta pitäisi vähentää. Se on totta ja tästä varmaan aika moni Twitteristi on samaa mieltä. On kuitenkin todella tyhmää kuvitella, että Suomen hakkuiden vähentäminen vähentäisi kulutusta. Se ainoastaan vähentäisi parhaan tarjolla olevan vaihtoehdon vähentämistä ja huonompien vaihtoehtojen lisäämistä.
Muutokset metsämaan määrässä vaihtelevat maittain ja maanosittain. Toisaalla kehitys on voimakkaan negatiivista, mutta on myös päinvastaista kehitystä. Esimerkiksi Kiina tekee valtavan hienoa työtä metsityksessä. Brasiliastakin on viime aikoina kantautunut positiivisia signaaleja, eli metsäkato on sielläkin hidastumassa.
Kun taas pohditaan maailman metsiä, on tärkeää ymmärtää metsäisyyden eroja maailmalla. Suomen pinta-alasta noin 75% on metsää. Maita, joissa metsäisyys on yli 60% on vain kourallinen. Jopa kolmannes maista on sellaisia, joissa puustoisuus on alle viidennes. Metsäiset maat tuottavat puuta kaikkialle maailmaan. Alla olevaa karttaa katsoessa on hyvä pohtia, millä voisimme perustella kestävästi sen, että tuottaisimme vähemmän puuta ja ulkoistaisimme ympäristövaikutukset maihin, joissa metsää on vähemmän. Ei ainakaan luontosyillä, mutta ei myöskää ilmastosyillä.
Hakkuiden vähentäminen Suomen luonnon kannalta
Suomi on osa globaalia ekosysteemiä, jonka luontoon vaikuttaa myös globaalit ilmiöt. Hyönteiskato maailmalla johtuu pääasiallisesti valosaasteen lisääntymisestä, mutta esimerkiksi maatalouden muutosten vaikutuksia emme tiedä kovinkaan hyvin. Se tiedetään, että ympäristömyrkyt osaltaan vähentävät hyönteisten määrää. Vaikka Suomessa metsiä on 75% pinta-alasta, mekään emme ole kuitenkaan välttyneet hyönteiskadolta, sillä myös hyönteiset liikkuvat maiden rajojen yli. Hyönteiskato vaikuttaa suoraan muun muassa pikkulintujen määrään ravintosääntelyn kautta. Vaikutus näkyy sekä muuttolintujen määrissä, että paikkalinnuissa. Samoin kaikkiin muihin hyönteisiä syöviin lajeihin. Ja kun hyönteisiä syövät lajit taantuvat, niitä ravintonaan käyttävien lajien määrä vähenee. Vaikutus näkyy koko ravintoketjussa.
Suomi on tiukan suojelun mahtimaa. Koko Euroopan kaikista tiukasti suojelluista metsistä yli puolet on Suomessa. Sen lisäksi metsätaloutemme luonnonhoitotyö on varsin edistynyttä. Käytännössä kaikki metsämme voisi tilastoida suojelluiksi Ilman muutoksia toimintaan, mikäli käytettäisiin Euroopassa käytettäviä suojelukriteereitä.
Maailmalla Suomen työ metsäluonnon monimuotoisuuden hyväksi tunnustetaan laajasti. Moni hakee myös täältä esimerkkejä kehittäessään omia toimintamallejaan. Suomessa media on surkeasti epäonnistunut tämän tiedon välittämisessä, koska sen silmissä metsät ovat suojelualueita ja metsätalous aina vastapuoli.
Hömötiaisen laulu 
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.